Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 2.1.2018
Vuoden viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin uusi kuntastrategia, joka ohjaa tulevaa päätöksentekoa. Kuntastrategiaa valmistellessa valtuutetut yli puoluerajojen nostivat esiin kulttuurin ja sivistyksen merkityksen kunnan tulevaisuuden menestystekijöinä.
Kun maakuntauudistuksessa kunnilta poistuu suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä nousee kunnan merkitys sivistyksen rakentajana uuteen valoon. Mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa? Entä meillä Kirkkonummella, mikä on kunnan rooli kulttuurin edistäjänä?
Kulttuuri läpäisee eri toimialat
Kunnan hallinnossa kulttuuri ei ole enää oma erillinen osansa, kulttuuritoimi, vaan jo nyt kulttuuri kiinnittyy moniin eri toimialoihin. Tästä hyvinä esimerkkeinä taidepedagogit toimivat osana varhaiskasvatusta ja rakennustekniikan puolella sovelletaan prosenttitaideperiaatetta, jossa kunnan uudisrakennuskohteissa prosentti budjetista ohjataan taidehankintoihin. Masalan nuorisoteatteri on hallinnollisesti osa nuorisotoimea ja viime vuonna ikäihmisten hoivalaitoksissa toteutettiin erilaisia soveltavan taiteen projekteja.
Suomen Akatemian rahoittamassa ArtsEqual tutkimushankkeessa povataan kouluista “Suomen suurimpia kulttuurikeskuksia” ja myös meillä Kirkkonummella on ajankohtaista kysyä, miten taide ja kulttuuri tukevat monimuotoista oppimista ja ovat osana luovan ja tasa-arvoisen oppimisympäristön rakentumista.
Kulttuuri on osa hyvinvointia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jokaisella pitäisi olla oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan. Monet kaupungit ja kunnat ovat jo liittäneet kulttuurin vaikuttavuuden osaksi hyvinvointikertomuksiaan, jolloin kulttuuri nähdään osana laajempia kunnan hyvinvoinnin edistämisen tehtäviä.
Esimerkiksi Lappeenrannassa kulttuurin edistämisellä tavoitellaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, ikäihmisten osallisuuden lisäämistä sekä kaupungin elävöittämistä ja vetovoiman vahvistumista. Rovaniemen kaupungin hyvinvointikertomuksessa määritellään, että taide ja kulttuuri voivat vähentää osaltaan yksinäisyyttä ja edistää yhteisöllisyyttä.
Kuntaliiton selvityksen mukaan kulttuurilla on oma roolinsa myös viihtyisien ja laadukkaiden asumisympäristöjen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kirkkonummella tullaan tässä kehityksessä jäljessä. Kulttuuristrategia on alkusysäys sille, että kulttuuri ymmärretään kunnan päätöksenteossa laajemmin osana hyvinvointia ja tavoitteellisena toimintana.
Kulttuurin katvealueet
Tällä hetkellä kirkkonummelainen kulttuuri tunnetaan erityisesti kotiseututyöstä, taiteen perusopetuksesta ja kirjastosta, joka on monelle kuntalaiselle erityisen tärkeä paikka. Myös kansalaisopisto, kamariorkesteri ja Veikkolan Kartanoteatteri edustavat paikallista kulttuurityötä parhaimmillaan. Nämä kaikki ovat tärkeitä esimerkkejä arvokkaasta kulttuurityöstä, niin kunnan itsensä toteuttamana kuin kolmannen sektorin toimijoiden järjestämänä.
Kunnan kulttuuritoimen niukat määrärahat eivät kuitenkaan riitä kehittämään kulttuurityötä, vaan taiteen ja kulttuurin toteutumisen näkökulmasta jää paljon katveeseen. Muutamia epäkohtia mainitakseni, meillä ei ole tiloja eikä toimintaa fasilitoivaa tahoa, joka toisi taide- ja kulttuurielämyksiä kuntalaisten ulottuville, vaan konsertti- ja teatterielämykset haetaan muualta.
Meillä ei myöskään ole vakiintunutta mallia lastenkulttuurin toteutumiselle esimerkiksi osana koulupolkua, jolloin kaikki lapset saisivat peruskoulun kautta systemaattisesti kokea ja osallistua erilaisiin taide ja kulttuurielämyksiin. Meillä ei ole päteviä näyttelytiloja kuvataiteelle, ei suunnitelmaa julkisen taiteen edistämiselle tai ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiselle. Museotoiminnan määrärahat eivät riitä turvaamaan historiallisesti arvokkaan irtaimiston säilymistä ja myös museotoiminta tarvitsee suunnitelmallisuutta toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Kulttuuristrategia on askel kohti vahvempaa kulttuurista perustaa. Silloin voidaan myös tavoitella tulevaisuutta, jolloin Kirkkonummen ainutlaatuinen historia voisi vihdoin nousta arvoisellaan tavalla esiin paitsi paikallisten iloksi, mutta myös matkustajien ulottuville.
Kohti kulttuurimyönteistä Kirkkonummea
Tällä hetkellä Kirkkonummelta puuttuu yhdessä määritelty tavoitetila ja suunnitelma kulttuurin toteutumiselle. Tarvitaan yhteistä strategiaa, jotta taide ja kulttuuri voisivat olla saavutettavissa olevia palveluita ja vahvistaa kuntalaisten välistä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Kulttuuristrategia on työkalu, jonka avulla toteuttaa entistäkin vaikuttavampaa kulttuurityötä ja luoda Kirkkonummesta kulttuurimyönteinen kunta.
Syksyn aikana kulttuuristrategia on noussut sanana esiin valtuustoryhmien välisissä keskusteluissa. Olenkin vakuuttunut siitä, että halu edistää kulttuuristrategian syntymistä ylittää puoluerajat. On hienoa, että vuoden 2018 talousarvioon on korvamerkitty rahaa kulttuuristrategian valmistelulle. Juuri nyt on aika koota kunnan luottamushenkilöistä, virkamiehistä ja kolmannen sektorin toimijoista työryhmä, joka aloittaa Kirkkonummen kulttuuristrategian valmistelun.
KRISTA PETÄJÄJÄRVI
krista.petajajarvi@kirkkonummi.fi
Vihreän valtuustoryhmän ja sivistyslautakunnan jäsen