Lasten ja nuorten neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä, jotka ilmenevät kullekin häiriölle ominaisena toimintatapana ja käyttäytymisenä. Neuropsykiatriset haasteet vaikuttavat esim. sosiaaliseen vuorovaikutukseen, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn ja toiminnan ohjaukseen. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD, autismikirjon häiriöt ja erilaiset nykimisoireet.
Esimerkiksi ADHD:ta esiintyy Käypä hoito -suositusten mukaan noin 3-7 %:lla 6-18 vuotiaista ja autismikirjon häiriöitä esiintyy noin 1,5%:lla väestöstä (Autismisäätiö). Vaikka uusien diagnoosien määrä on kasvussa lisääntyneen tiedon vuoksi, valtava määrä neurokirjon ihmisiä jää edelleen vaille diagnoosia. Todelliset luvut ovat siis tätä suurempia.
On todettu, että neurokirjon ihmisillä on riski myös muihin mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari on todennut, että panostamalla matalan kynnyksen lasten mielenterveyspalveluihin, voidaan välttää nepsy-lasten hoidon valuminen erikoissairaanhoitoon (HS 12.5.2021). Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja heidän perheensä hyötyisivät varhaisista tukitoimista, joissa pyrittäisiin jäsentämään ja strukturoimaan arkea. Kansalliset ADHD:n Käypä hoito -suositukset painottavat nimenomaan perusterveydenhuollon roolia hoidossa.
Neurokirjon ihmisten, eli nepsyjen, palvelut ovat hajallaan, eivätkä he useinkaan saa riittävää ja oikea-aikaista tukea. Tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspolut ovat usein kunta- ja sairaanhoitokohtaisia sekä yksilöiden eli huoltajien tietotaidosta kiinni. Diagnoosin saamiseen voi mennä vuosia. Perheitä kuormittaa arjen haasteiden lisäksi usein palvelujen ja tukien pirstaleisuus, eikä välttämättä yhtä selkeästi vastuussa olevaa tahoa ole.
On edistettävä nepsy-lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutuspolkua, niin että se on yhdenmukainen jokaisen kunnassa asuvan lapsen ja nuoren kohdalla. Varhainen tunnistaminen on paras tilanne niin lapselle kuin perheelle, minkä takia varhaiskasvatuksen ja koulun rooli on merkittävä nepsy-lasten kohdalla. Parhain tilanne olisi se, että palvelut olisivat samassa paikassa, joita koordinoisi asiaan perehtynyt nepsy-tiimi.
#näenepsy -hankkeen takana on joukko pirkanmaalaisia nepsy-lasten vanhempia ja ammattilaisia, jotka haluavat lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisesti oirehtivia henkilöitä kohtaan. Lisää näkökulmia löytyy hankkeen nettisivuilta: näenepsy.fi.
Irja Kekkonen
4,5-vuotiaan nepsy-lapsen äiti
Sosionomi(AMK), diakoniatyöntekijä
Kuntavaaliehdokas (Vihr.)