Kirkkonummen kunnan julkaisema vuoden 2017 henkilöstökertomus on hyvin laadittu, tiivis ja informatiivinen katsaus kunnan henkilöstön viime vuoden tilaan ja tilanteeseen. Kertomukseen perehtymällä saa perustellun käsityksen niistä seikoista, jotka kunnassa tällä hetkellä ovat vahvuustekijöitä ja kunnossa. Kertomus tuo myös selvästi ilmi kehittämistä ja parantamista edellyttävät kohteet.
Positiivista on, että kunnan eläke- ja varhemaksut ovat merkittävästi pienentyneet vuoden 2017 aikana. Aktiivisen tuen mallin toteuttamisella lienee tässä ratkaiseva osuus. Tällaista ennaltaehkäisevää työtä, joka näkyy tuloksessa suoraan sekä euroina että parempana työhyvinvointina, Kirkkonummen kunta tarvitsee menestyäkseen.
Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella henkilöstö sitoutuu omaan yksikköönsä ja kantaa vastuuta yhteisestä työstä ja toisistaan. Tämä on vahva ja tervehenkinen pohja rakentaa ja pitää yllä kestävää työkulttuuria. Henkilöstö on vastannut työhyvinvointikyselyyn selvästi ahkerammin kuin edellisellä kerralla. Nyt vastanneita oli yhteensä 64%, joten nousua edelliseen työhyvinvointikyselyyn vuodelta 2015 on 7 prosenttia. Yhdessä-tillsammans edellyttää koko henkilöstön mukaanottoa ja mukaantuloa prosesseihin, joilla tehdään parempi ja tuottavampi työyhteisö. Työhyvinvointikyselyt on yksi parhaista strukturoiduista tavoista antaa panoksensa tämän tavoitteen puolesta.
Palkitsemisen muotojen monipuolistaminen on tuonut kuntatyönantajaa kohti ajanmukaista johtamisen tapaa, jossa tärkeäksi työn tuloksen saavuttamisen edellytykseksi ymmärretään kannustaminen, motivointi, tunnustus ja hyväksyntä. Näitä tuotetaan palkitsemisen keinoin. Tässä kohdin kunta ottaa isoja askeleita toivottuun suuntaan.
Sairauspoissaolojen määrä oli ikävästi nousussa vuonna 2017. Keskiarvosta 15,5/sairauspoissaolopäivää/työntekijä on päästävä alempiin lukemiin. Keinoja vähentämiseen pitää edelleen etsiä ja löytää.
Työtapaturmia sattuu Kirkkonummen kunnan työntekijöille aivan liian paljon. Työsuojelulle pitää antaa tilaa ja mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi työolosuhteiden ja työtapojen parantamiseksi. Kuntatyönantajan tulee huomioida tämä miettiessään parhaillaan ratkaisua mm. luottamusmiesten ajankäyttökysymykseen.
Henkilöstön vaihtuvuusprosentit etenkin parilla toimialalla, konserni ja perusturva, nousevat selvästi muita sektoreita korkeammiksi. Yli kymmenen prosentin vaihtuvuusprosentti ei ole hyvä lukema ja suuntaus. Työntekijöiden liian suuri vaihtuvuus merkitsee työalalle tehottomuutta, huonompaa työn laatua, työilmapiirin heikkenemistä ja yhdessä tekemisen kulttuurin rapautumista. Korkea vaihtuvuus voi antaa suoraan viitteitä ongelmista työssä viihtymisessä. Syyt vaihtuvuudelle on joka tapauksessa tiedostettava. Pitää myös luoda tavoite korjata vaihtuvuutta mahdollisesti selittävät epäkohdat. Tämän prosessin alulle panemisessa ja valvonnassa vastuu on poliitikoilla. Tämän työn tekemisen pitää kuulua kuntapoliitikoiden perustehtäviin.
Kaikki asiat, jotka rakentavat yhteisen työn ajatuksen syntymistä ja sen vaalimista, ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä hetkessä! Kunnan johdon tulee osaltaan käyttää paljon voimavarojaan yhteistoiminnan edellytysten luomiseksi henkilöstöjärjestöjen kanssa. Pakonomaisiin vastakkainasetteluihin ei ole varaa, kun pyritään luomaan palveluilla hyvinvointia kirkkonummelaisille. Joustoa, ymmärrystä ja kärsivällisyyttä pitää löytyä myös työntekijöiden näkemysten kuulemiseen ja huomioimiseen. Tätä kunnan johdon täytyy aktiivisesti työstää ja tätä poliitikkojen täytyy heiltä yhteisen hyvän nimissä tarpeen tullen vaatia. Aktiivisen tuen/varhaisen välittämisen t. puuttumisen mallilla vaikutetaan puolestaan työnteon ongelmiin. Organisaatiossa tällainen yhteisesti käytetty ja omaksuttu käsittelytapa on ehdoton keino puuttua työntekijän ei-toivottuun tapaan tehdä työtä. Työntekijätaidot pitää olla kunnossa, jotta yhteistoiminta ja työn tulokset voivat kunnassa olla niille kuuluvalla hyvällä tasolla.
Tekemisen – yhdessä tekemisen – meininki rakennetaan työn arjessa. Tehtävästä riippumatta siihen kutsutaan meistä jokaista. Henkilöstökertomus 2017 antaa eväät lähteä tätä tietä kulkemaan ja edelleen avaamaan.
Juha Tarvainen, henkilöstöjaoston jäsen