Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on onnistunut tarina ja sen taustalla on ollut paljon työtä. Mikä on todellinen päämäärämme nykyään – tuottavuus, tehokkuus ja kilpailukyky? Ne ovat vain välineitä. Miksi ponnistella talouden kasvattamiseksi, kun työkyvyttömyys ja masennus lisääntyvät? Mikä tekee elämästämme elämisen arvoista, jos ei elämänlaatu?
Pelkkä talouskasvu ei enää riitä parantamaan elämänlaatuamme vaan merkitykset syntyvät kytköksistä itseämme ympäröivään maailmaan. Ihmiset, eläimet, hyönteiset, kasvit ja eloton luonto ovat toisistaan riippuvaisia, mutta niiden kohtelu ei ole tällä hetkellä tasavertaista. Meillä on rajallinen määrä uusiutumattomia luonnonvaroja, ja samalla me kulutamme luonnonvaroja häikäilemättömästi. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvitsisimme neljä maapalloa. Planeetta ei riitä nykyisellä kulutustasolla kaikille.
Hyvinvointimme polku on tällä hetkellä äärimmäisen kapea, ja merkitys on monilta kadonnut. Mutta laajat ja syvälliset muutokset ovat mahdollisia, jos meillä on näkemystä, tahtoa ja päättäväisyyttä. Meidän on pohdittava, mitkä ovat todelliset tarpeet. Tarvitsemme kiihkotonta keskustelua tulevaisuuden suuntaviivoista ja siitä, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä.
Hyvinvoinnin käsitteen on muututtava. Luonnon tuominen keskiöön vaatii myös elämänlaadun uudelleen määrittelyä. Kun luomme elämälle hyvän kasvualustan, materia ei ole sen tärkein tekijä. On aika miettiä, mitä todella tarvitsemme ja miten voimme elää kestävästi, jotta myös tulevaisuudessa on mahdollisuus elää hyvin.
Tiina Tuulikki Solja
Kuntavaaliehdokas
Kirkkonummen Vihreät