Kirkkonummen sanomien jutussa 13.5. käsiteltiin harhaanjohtavasti Kirkkonummen kouluhankkeiden tilannetta. Päätöksenteon taustojen avaaminen auttaa näkemään, miten nyt toistetaan samoja virheitä, jotka ovat johtaneet Kirkkonummen koulujen sisäilmaongelmien kärjistymiseen, pakollisiin väistötilaratkaisuihin ja investointipaineiden kasautumiseen vuosikymmenten varrella.
Kirkkonummen kunnanhallitus palautti 10.5. Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelman jälleen valmisteluun. Vihreät äänestivät palautusta vastaan ja jättivät eriävän mielipiteen. Hanketta on tarpeettomasti palautettu tai jätetty pöydälle erilaisten selvityspyyntöjen varjolla nyt kolme kertaa. Myös lukiokampuksen hankesuunnitelma palautettiin valmisteluun selvityksiä varten Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa 7.4. Kun väistötilasuunnitelmakin on pöydällä, päätöksenteko kunnan kouluhankkeista on jämähtänyt paikalleen. Viranhaltijat joutuvat laatimaan kuukaudesta toiseen tarpeettomia lisäselvityksiä, sen sijaan, että kouluhankkeista saataisiin tehtyä päätöksiä.
Näyttää siltä, että kouluhankkeilla pelataan poliittista peliä, joka tulee kalliiksi kuntalaisille ja jonka kärsijöinä ovat sisäilmaongelmaisia kouluja käyvät oppilaat ja henkilökunta. Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti vuonna 2019 kouluhankkeiden investointisuunnitelmasta, jonka yhteydessä hankkeet priorisoitiin tilojen kunnon perusteella ja aikataulutettiin. Päätös oli yksimielinen ja siihen sitoutuivat kaikki ryhmät. Kouluhankkeita on sen jälkeen tuotu päätöksentekoon tämän suunnitelman mukaisesti. Nyt poliitikkojen tekemä hankkeiden ja kieliryhmien vastakkainasettelu, päätöksenteon hidastaminen, pelottelu keksityillä koulujen lakkauttamisilla, tilatarpeen ja oppilasmäärien vähättely sekä yksittäisen hankkeen nostaminen ohituskaistalle juuri vaalien alla hidastavat kaikkien kouluhankkeiden etenemistä.
Päätöksenteko toistaa samaa kaavaa, jota kouluhankkeiden yhteydessä Kirkkonummella on nähty läpi 2000-luvun, aikana, jolloin kunnanhallituksessa toimivat myös KS:n jutussa Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelman palautusta kannattaneet Timo Haapaniemi ja Antti Kilappa.
Esimerkiksi nykyiset Nissnikun koulun ongelmat olisi voitu välttää, jos Masalan koulun laajennus olisi rakennettu kunnanvaltuuston 2011 vuonna hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Kunnanhallitus ei kuitenkaan myöntänyt jo kilpailutetulle hankkeelle lupaa ja lopulta hankkeesta toteutettiin ainoastaan liikuntasali, ruokala ja keittiö. Alueen oppilasmäärän vaatimat opetustilat jäivät toteuttamatta.
Jokirinteen oppimiskeskuksen toteutus toimii esimerkkinä päätöksenteon jarruttamisesta, mutta myös tavasta, jolla liikuntatilat tuntuvat ohjaavan kouluhankkeiden toteutusta ja ohittavat samalla koulujen todelliset tarpeet. Jokirinteen suunnitelmat olivat päätöksenteossa jo 2000-luvulla. Hanke oli kuitenkin pysähdyksissä, kunnes Jokirinteeseen päätettiin suunnitella iso liikuntahalli alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen (KH 24.5.2010).
Kirkkonummella ei ole enää varaa toistaa samoja virheitä. Yksittäisten päättäjien omat intressit eivät voi hidastaa koko kouluverkon ja terveiden ja turvallisten tilojen toteuttamista. Julkisuudessa väitetään, että palautuksilla etsitään säästöjä. Todellisuudessa tilanne tulee taloudellisesti kalliiksi, kun väistöt pitkittyvät ja rakennuskustannukset nousevat.
Vihreä valtuustoryhmä
Kuva: Reetta Hyvärinen, Emmi Wehka-aho, Markus Myllyniemi, Saara Huhmarniemi, Sanni Jäppinen, Maarit Orko ja Anna Kylmänen