Kirkkonummen sanomissa on viime aikoina keskusteltu rakenteellisesta korruptiosta ja sen ehkäisemisestä. Taustalla on Vihreiden valtuustoaloite, jossa esitetään, että Kirkkonummi liittyisi mukaan Oikeusministeriön koordinoimaan Sano ei korruptiolle –kampanjaan. Markus Myllyniemi kertoi aloitteeseen liittyvässä kirjoituksessaan huomanneensa viitteitä rakenteellisesta korruptiosta myös Kirkkonummella (KS 15.11.). Toisten valtuustoryhmien puheenjohtajat kirjoittivat vastineen (KS 13.12.), jossa valitettavasti itse asia jäi taka-alalle ja huomio kiinnittyi lähinnä Myllyniemen tekstiin. Avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta tavoittelevan avauksen henkilöityminen kertoo siitä, miten heikosti korruptio ilmiönä tunnetaan ja miten tarpeellista asiaa on käsitellä myös Kirkkonummella.
Verkostoihin piiloutuvaa korruptiota voi olla vaikea osoittaa tiettyyn ajanhetkeen tai tapaukseen, vaan kyse on rakenteista, jotka mahdollistavat ja tukevat epäeettistä toimintaa. Rakenteellista korruptiota voi olla vaikea tunnistaa myös siksi, että se on ajan kuluessa saattanut muotoutua osaksi tavanomaisena pidettyä poliittista toimintaa. Tällä hetkellä Kirkkonummella ei ole yhteisesti jaettua näkemystä siitä, miten rakenteellinen korruptio toimii, mitä se on, tai miten sitä pitäisi ehkäistä. Ensimmäinen toimenpide korruption ehkäisemisessä tulisikin olla tiedon lisääminen ja toimintamallien mahdollinen uudistaminen tiedon pohjalta.
Rakenteellisen korruption ehkäisemiseen on olemassa useita keinoja, jotka perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Tässä joitain esimerkkejä:
- valmistelun ja päätöksenteon julkisuus ja tiedottaminen
- kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin lisääminen
- viranomaisyhteistyön tiivistäminen epäeettisiin toimintamalleihin liittyvissä kysymyksissä
- avoimet ja läpinäkyvät rekrytoinnit ja virkanimitykset
- läpinäkyvyyden lisääminen julkisissa hankinnoissa
- keskeisten luottamuspaikkojen rotaatio
- yleisen korruptiotietoisuuden parantaminen
- koulutukset ja aktiivinen tiedottaminen päättäjille ja kuntalaisille.
Kirkkonummella on parantamisen varaa jokaisessa näistä kohdista. Vihreät ovat nostaneet aiemmissa kirjoituksissaan esiin mm. avoimuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi tällä viikolla valtuustossa hyväksytyn talousarvion käsittelyssä esiintyi piirteitä, jotka eivät tue avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Kirkkonummella vallitsevana toimintakulttuurina on, että poliitikot voivat tuoda talousarvioneuvotteluihin monia omia ehdotuksiaan, joita ei ehkä ole onnistuttu edistämään muissa päätöksenteon rakenteissa. Näin voi olla mahdollista, että poliitikoilta nousevat esitykset etenevät suljettujen ovien takana ilman asianmukaista viranhaltijavalmistelua, selvityksiä, vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tai ylipäätään riittävää tietoa päätöksen tekemisen tueksi.
Tällaisten toimintamallien uudistaminen voisi olla ensimmäinen askel kohti entistä luotettavampaa päätöksentekoa. Ei riitä, että kirjaamme kunnan strategiseksi tavoitteeksi avoimuuden, vaan sitä on myös toteutettava määrätietoisesti. Tähän tarvitaan tietoa, yhteistyötä, avointa mieltä uudistuksille sekä sopivassa määrin itsekritiikkiä ongelmien kohtaamiseksi ja ratkaisemiseksi. Valitettavasti tekemämme aloite korruption vastaiseen kampanjaan liittymisestä sai valtuustossa varsin laimean tuen taakseen –Vihreän valtuustoryhmän lisäksi aloitteen allekirjoitti vain kolme muuta valtuutettua.
Toivomme, että Kirkkonummella löytyy rohkeutta tehdä töitä avoimuuden ja päätöksenteon luotettavuuden lisäämiseksi kunnan sloganin mukaisesti yhdessä – tillsammans!
Reetta Hyvärinen, Saara Huhmarniemi ja koko Vihreä valtuustoryhmä