Yhteiskunnan eriarvoistumista mitataan usein taloudelliset tekijöillä, mutta nykyään yhä tärkeämpi mittari on yhteiskunnan jakautuminen yhteiskunnan toimintaan osallisiin ja heihin, jotka jäävät syystä tai toisesta osallisuuden reunamille. Osattomuudesta voi seurata ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä, jopa syrjäytymistä ja muita inhimillisiä ongelmia, jotka jäävät helposti tunnistamatta.
Kenestä tahansa kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen voi tuntua hankalalta ja turhauttavalta, jos yrityksistä huolimatta ääntä ei saada kuuluviin. Yksi vakava esimerkki on välinpitämätön suhtautuminen sisäilmaongelmiin, mutta yhtä hyvin esimerkiksi asukkaiden kaavoitukseen, teiden kunnossapitoon tai leikkipuistojen korjaukseen liittyvät näkökulmat voivat jäädä kuulematta.
Kunnan tulee pyrkiä osallisuuden vahvistaminen kaikessa toiminnassaan ja kunnanvaltuutetut ovat avainasemassa rakentamassa osallistavaa toimintakulttuuria. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia omien asuinalueiden, ympäristön ja elinkeinojen kehittämiseen tulee vahvistaa. Päätösten perusteiden tulee olla selviä ja läpinäkyviä ja asukkailla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa itseään ja omaa elinympäristöään koskeviin asioihin.
Osallisuutta eri elämäntilanteisiin
- Kohtaamiset, vuorovaikutus ja jokaisen ihmisen nähdyksi ja kuulluksi tuleminen vahvistavat hyvinvointia. Osallisuuden vahvistaminen lähtee ihmisten elämäntilanteesta.
Itsensä työllistäjä tarvitsee yhteisiä työtiloja, paikkoja, joissa tavata muita samassa työmarkkinatilanteessa työtä tekeviä ja saada vertaistukea ja kannustusta työn tekemiselle. - Pienten lasten vanhemmille osallisuus voi olla asukaspuistotoimintaa.
- Nuorelle osallisuuden mahdollisuuksia luodaan tarjoamalla tiloja ja resursseja nuorten itseilmaisulle ja toiminnalle ja varmistamalla, ettei kukaan jää vaille opiskelu- tai työpaikkaa. Tässä elämän ehkä merkittävimmässä nivelkohdassa tarvitaan positiivisia osallistumisen kokemuksia ja vahvaa viestiä siitä, että jokainen ihminen on tärkeä osa yhteisöä.
- Työttömille osallisuus on kunnan tarjoamia välityömahdollisuuksia ja tämän kautta kytkeytymistä yhteiskuntaan. Osattomuus tulee kunnalle myös kalliiksi, Kirkkonummi maksaa esimerkiksi puolet jokaisen pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta.
- Ikäihmisten ja vanhusten osallisuutta vahvistetaan luomalla esteetöntä liikkumista rollaattoreilla ja pyörätuoleilla, toimivaa julkista liikennettä ja palvelulinjoja asiointia varten. Vanhusten mahdollisuutta osallistua oman elämänlaatunsa parantamiseen voidaan lisätä päättäjien säännöllisillä vierailuilla palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa.
- Kun kunnan työntekijät ovat osallisina oman työnsä kehittämisessä, hyvät käytännöt siirtyvät myös palveluihin ja niiden tuottamiseen.
- Kirkkonummen suurin resurssi on sen asukkaat
Kirkkonummen Vihreiden mielestä kunnan menestys riippuu siitä, miten asukkaiden osuutta päätöksenteossa vahvistetaan ja vuorovaikutusta kehitetään. Tarvitaan merkittävää asennemuutosta ja isoja harppauksia eteenpäin! Lähidemokratia on tuotava 2010-luvulle. Digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi tarvitaan todellista tahtoa panostaa vuorovaikutukseen. Yhteisiä kokoontumisia, kuten kylätoimikuntia, tarvitaan. Vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuuston asemaa päätöksenteossa tulee vahvistaa.
Asukkaiden omakohtainen kokemus ja tieto on kunnalle merkittävä resurssi ja sitä tulee hyödyntää päätöksenteossa. Asukkaiden näkemyksiä ei saa sivuuttaa ja päätöksenteon perusteet tulee tuoda näkyväksi ja asukkaiden saataville oikea-aikaisesti niin, että aito vaikuttaminen on mahdollista. Kirkkonummen Vihreät haluavat tuoda osallisuuden ja välittämisen kulttuurin osaksi kaikkea kunnan toimintaa!
Kirkkonummen Vihreät