Voimassa olevan koulutustakuun mukaisesti jokaiselle peruskoulusta valmistuvalle nuorelle tulee taata toisen asteen koulutuspaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukioon haetaan pääosin lukuaineiden keskiarvolla ja ammatilliseen pisteillä, jotka lasketaan kaikkien aineiden keskiarvon ja taito- ja taideaineiden painotetun keskiarvon pohjalta. Tutkintoon valmistava -koulutus, (TUVA), jossa on sekä lukioon että ammatilliseen valmistavat linjat, on yleensä vaihtoehto nuorille, jotka eivät vielä tiedä, mitä alaa haluavat lähteä opiskelemaan tai joiden keskiarvo ei riitä lukioon tai pisteet haluamiinsa ammatillisiin opintoihin. TUVA antaa mahdollisuuden peruskoulun arvosanojen korottamiseen, sekä eri ammattialoihin tutustumiseen.
Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta ei voi eikä tule keskenään arvottaa niin, että toinen olisi toista parempi. Vastakkainasettelun sijaan olisi syytä miettiä, voisiko eri opintopolut löytää yhteisiä rajapintoja. On ehdotettu yläkouluun sijoittuvaa ammatilliseen koulutukseen perehtymistä, mutta voisiko eräs keino ollakin nivouttaa ammatillista ja lukiokoulutusta yhteen? Tämä voisi lisätä yhteyttä ja näköaloja puolin ja toisin – mitä tässä ajassa todella tarvitaan.
Suomessa on suuri tarve monenlaisille osaajille. Ammattiosaamisen kehittämiskeskus AMKE:n laskelmien mukaan työelämän osaajatarpeesta noin puolet kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Monilla toimialoilla ja alueilla tarve on vieläkin suurempi.
Suomi tarvitsee kaikkien sukupolvien potentiaalin – ja koulutus on mitä parhain väylä sen kartuttamiseen. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulupaikan vastaanottaneista 62 %:lla oli ammatillinen tutkinto.
Kouluun kiinnittymisen ja koulunkäynnin haasteita jo peruskoulussa ja toisen asteen opintojen mahdollisesti kesken jäämistä ei tule kuitata pelkäksi motivaation puutteeksi. Riittämättömät opetuksen ja opiskeluhuollon sekä sote-palveluiden resurssit voivat vaikuttaa siihen, että riittävä oppimisen tuki jää saamatta sitä tarvitsevalta. Nepsy- tai mielenterveyden haasteissa jatko-ohjaus ja hoitopolut saattavat jäädä toteutumatta. Sosiaaliturvan heikennykset kuluvalla hallituskaudella ovat niin ikään vaikuttaneet nuorten ja perheiden toimeentuloon ja pärjäämiseen ja heikentäneet mahdollisuuksia opiskeluun.
Samaan aikaan koulutukseen jo kohdistuneet leikkaukset ja puhe lisäsäästöistä eivät todellakaan tue nuoria tai heidän osaamisensa kehittämistä. Ammatilliseen koulutukseen on ohjattu jo 140 miljoonaa säästöjä. Lukioon kohdistuu vuosittain 100 miljoonan säästöt. Koulutukseen suunnattu 75 miljoonan lisäleikkaus on vielä kohdentamatta, mutta osunee sekin toisen asteen opintoihin.
Puhe siitä, onko meille varaa jatkossa ikäluokkien pienentyessä ylläpitää kallista ammatillista opetusta nykyisellään, on varsin nurinkurinen keskustelunavaus tilanteessa, jossa samaan aikaan julkisessa keskustelussa kyseenalaistetaan nuorten ammatillinen osaaminen heidän valmistuessaan ammattiin. Nuorella on oikeus koulutukseen, ja sellaiseen joka vastaa hänen omia tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan. On hyvä muistaa, että molemmat toisenasteen opintopolut antavat valmiuksia korkeakouluopintoihin, joten tästäkin syystä vastakkainasettelua on turha hakea. Kokonaiskoulutusasteen nosto on kestävän tulevaisuuden etu – niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle.
Vaikka kaikki Omnian kampukset ovat kirkkonummelaisille avoinna, on tärkeää, että toisen asteen ammatillista koulutusta sekä TUVA-koulutusta on jatkossakin tarjolla omalla kylällä. Kaksikielinen lukiokampus valmistuessaan vahvistaa vielä entisestään toisen asteen paikallista koulutustarjontaa Kirkkonummella.
Johanna Fleming, erityisopettaja, kunta-ja aluevaaliehdokas
Miisa Jeremejew, varhaiskasvatuksen opettaja, kuntavaaliehdokas
Paula Oittinen, Omnian kuntayhtymän hallituksen jäsen, kunta-ja aluevaaliehdokas
Irja Tamm, suomenkielisen kasvatus-ja koulutuslautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas