Näin kysyttiin Kirkkonummen Vihreiden tapahtumasarjan “Mitä kuuluu Kirkkonummi?” uusimmassa keskustelutilaisuudessa, jossa teemana oli talvikunnossapito. Mörne-saliin Fyyrin olikin tullut kuntalaisia runsain joukoin keskustelemaan tähän vuodenaikaan ajankohtaisesta aiheesta. Mukana keskustelussa olivat panelisteina Kirkkonummen kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa, Kirkkonummen vammaisneuvoston puheenjohtaja Juha-Matti Koskinen, Länsi-Uudenmaan polkijoiden Joni Lehtola ja etäyhteydellä Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala. Tilaisuutta juonsi Ronja Karkinen, Kirkkonummen Vihreiden kunnanvaltuutettu ja yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsen.
Karkinen avasi keskustelun pohjustamalla talvikunnossapidon merkitystä eri liikkumistavoille. Karkinen myös korosti sitä, että talvikunnossapidossa on kyse myös siitä miten muut kuin hyväkuntoiset pystyvät talvella liikkumaan. Tämän jälkeen kuultiin avauspuheenvuorot panelisteilta.
Kirkkonummella käytössä kunnossapitoluokat
Kirkkonummen kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa kertoi Kirkkonummen talvikunnossapidon kunnossapitoluokista ja luokkien laatutasoista. Korkeimman luokan 1 kadut hoidetaan mahdollisimman pian lumisateen tai liukkaan kelin sattuessa ja matalimman kunnossapitoluokan 3 kadut 10 tunnin kuluessa lumisateesta. Kuntatekniikkapäällikkö mainitsi myös, että uusimmissa kaavoissa ollaan osattu ottaa huomioon paremmin lumitilan kaavoittaminen esimerkiksi asuntoalueille, jotta vältytään näköesteiltä ja katutilan kapenemiselta lumisina talvina. Yleisöstä haluttiin tietää kuntatekniikkapäälliköltä tonttiliittymien aurauksesta. Tähän liittyen kuntatekniikan toimialan virkahenkilöt ja lautakunta kävivät vuonna 2023 tutustumassa Vaasan talvikunnossapitoon, jossa erillisellä koneen ohjaamosta ohjattavalla lumiauraan lisättävällä lisäterällä estetään esimerkiksi tonttiliittymien aurausvallien muodostuminen. Yleisöstä kysyttiin myös, että onko tätä oppia saatu käyttöön kunnassa, johon Vaasan tutustumismatkalle osallistunut Vihreiden yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsen Sanni Jäppinen kertoi, että valmisteluun ja päätöksentekoon ei ole vielä tullut uusia alueurakoita, joissa tämä olisi saatu lisättyä kilpailutuskriteereihin.
Talvikunnossapito on kaikkien asia
Vammaisneuvoston puheenjohtaja Juha-Matti Koskinen esitteli alkuun eri kunnallisia vaikuttamiselimiä vammaisneuvostoa, nuorisovaltuustoa ja vanhusneuvostoa. Koskinen korosti puheessaan, että yhdenvertaisuuden periaate talvikunnossapidossa ei toteudu. Autoilijoille kahden tai kolmen senttimetrin lumikerros ei ole ongelma, mutta apuvälineitä tai pyörätuolia käyttävälle tämä on este liikkumiselle. Pahimmillaan lumi ja liukas keli sulkee ikäihmiset ja apuvälineitä käyttävät talveksi sisätiloihin. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on viime aikoina todennut, että kaikilla on oikeus liikkua kotoaan töihin tai harrastuksiin, eikä huono talvikunnossapito saa sitä estää.
Länsi-Uudenmaan polkijoiden Joni Lehtola aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että talvipyöräily pitäisi normalisoida, ja se onkin pyöräliiton tavoite. Hän jatkoi lisäämällä, että katualueiden kunnossapidosta vastaavat monet tahot, kuten kunta, taloyhtiöt ja ELY-keskus. Asukkaita ei kuitenkaan kiinnosta kuka kunnossapidosta vastaa, vaan että katu on hoidettu.
Oulusta mallia
Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala esittelemä Oulun kaupungin talvikunnossapidon slogan “all ages, all abilities”, kiteyttää sen, että liikkuminen on yhdenvertaisuuden näkökulmasta avainasemassa. Oulussa on 165 kilometriä “super”-luokkaan kuuluvaa pyörätietä ja yhteensä 1000 kilometrin pyörätieverkosto. Vertauksena, Kirkkonummella on kunnan omaa ylläpidettävää ajoväylää 150 kilometriä ja yhdistettyä jalankulkua ja pyörätietä noin 85 kilometriä. Oulussa pääreiteistä on tehty erillinen urakkatarjous pääreittien kunnossapidosta, ja he vaativat auraajia myös itse pyöräilemään itse auraamiaan väyliä sekä muiden auraamia väyliä. Oulu on myös tilannut urakat yhteistyössä ELY-keskuksen ja Kempeleen kanssa, jotta hallinnolliset rajat eivät näkyisi talvikunnossapidossa. Vaarala myös painotti, että talvikunnossapito on asiakaspalvelua, eikä laatua saada ellei sitä tilaaja vaadi. Huomattavaa oli myös, että Oulussa lähtökynnys auraukselle on 2 senttimetriä lunta, kun vastaava luku Kirkkonummella on 5 senttimetriä.
Kirkkonummelle pitäisikin määritellä kevyen liikenteen pääväylät. Kunnan tulisi myös käydä keskustelua kunnossapidosta vastaavien tahojen kanssa paremman laadun varmistamiseksi ja määritellä omat erikoisurakkansa pääväylille. Oulussa “super”-luokka tarkoittaa 3 prosentin lisäkustannuksia talvikunnossapitoon, jolla Oulu on saatu koko maailman kiinnostuksen kohteeksi talvipyöräilyn mallikaupunkina. Oulussa esimerkiksi oppilaista kouluun saapuukin yli 80 prosenttia polkupyörällä, myös talvella, mikä on loistava kehitys aikana, jolloin nuorten vähäinen liikkuminen on suuri ongelma.
Kirkkonummen Vihreät