Kirkkonummen Vihreät järjesti lauantaina 26.10. Fyyrissä paneelikeskustelun kirkkonummelaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan. Keskustelemassa oli Vihreiden kansanedustaja ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu Saara Hyrkkö, Anna-Riikka Vuori Aseman Lapset ry:stä sekä nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Anton Berende. Juontajina toimivat Kirkkonummen Vihreistä Irja Tamm ja Johanna Fleming.
Ennen paneelikeskustelua Irja Tamm nosti esille kouluterveyskyselyn ja nuorisobarometrin tuloksia. Näissä on korostunut paljon negatiivisia asioita, kuten mielenterveysongelmat ja erityisesti nuorten tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä. Vastapainona kuitenkin nuoret kokevat, että heillä on mahdollisuuksia elää arvojensa mukaisesti ja toteuttaa itseään.
Nuorten mielenterveys keskiöön
Aseman Lapset ry:n Anna-Riikka Vuori muun muassa kouluttaa nuorten mielenterveyden parissa työskenteleviä. Järjestö tukee paljon myös kuntia ja hyvinvointialueita nuorten palveluissa. Esimerkiksi K0-toiminta auttaa kouluja kiusaamistilanteiden kanssa, jotka eivät ole ratkenneet koulun keinoin.
Myös Kirkkonummella nuorten mielenterveys haasteet ovat nousussa. Muun muassa korona, ilmastonmuutos ja useat tämänhetkiset sodat kuormittavat paljon nuoria. Berende onkin tehnyt aluevaltuustoaloitteen mielenterveystarkastuksen integroimisesta osaksi 4., 8. ja toisen asteen 1. vuoden terveystarkastuksia, jotta ongelmiin päästäisiin puuttumaan aiemmin.
Vaikka uutisointi nuorten tilanteesta vaikuttaa usein erittäin negatiiviselta, näkivät keskustelijat silti, että on paljon syitä ja tarvetta positiivisuuteen. Esimerkiksi nyt toteutunut maksuton toinen kouluaste on alkanut nuorten itse tekemästä kansalaisaloitteesta. Kaikkien keskustelijoiden kokemukset nuorista ovat myös erittäin positiivisia. Nykynuoret ovat erittäin fiksuja, aloitteellisia ja tiedostavia omista tunteistaan ja tahdostaan.
Kunnan rooli on merkittävä
Johanna Fleming kysyi panelisteilta miten kunta voisi ottaa paremmin huomioon erilaisista taustoista tulevia nuoria. Esimerkiksi erikielisten nuorten huomioon ottaminen, nuorten osallistaminen päätöksentekoon ja järjestöjen suurempi hyödyntäminen nähtiin tärkeiksi. Hyväksi oli koettu myös malli, jossa lasten vanhempia otetaan mukaan tunnetaitojen opetukseen, jotta he näkevät millaisista asioista kouluissa puhutaan ja oppivat myös oikeaa sanastoa omien nuorten kanssa keskusteluun.
Kirkkonummella muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten lasten määrä on voimakkaassa kasvussa erityisesti varhaiskasvatuksessa. Jopa päiväkoti-ikäisten lasten kohtaama syrjintä ja rasismi puhuttikin paljon, ja otettiin esimerkkinä siitä, miten aikuiset muokkaavat puheellaan hyväksytyn käytöksen rajoja.
Nuorille ja lapsille hyvän kunnan koettiin olevan sellainen, jossa on paljon palveluja eri-ikäisille lapsille ja nuorille ja monipuolista matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Myös nuorten osallistaminen omien palveluidensa suunnitteluun olisi hyvä. Nuoret myös huomaavat hyvin aikuisten asenteita heitä kohtaan? Berende mainitsi tärkeänä myös sen, että nuorilla olisi omia tiloja, joissa he saisivat itse suunnitella ja toteuttaa mieleistään toimintaa.
Harrastuksista tukea
Esiin nostettiin myös edellisen hallituksen aloittama harrastamisen malli, jossa pyritään saamaan nuorten harrastukset koulupäivän yhteyteen. Vaikka suurin osa nuorista harrastaakin jotain, tärkeintä olisi saada juuri ne nuoret harrastamaan, joilla ei ole vielä mitään harrastusta. Kirkkonummella tähän tarpeeseen onkin vastannut omalta osaltaan MyHobby-malli. Erityisesti muita kuin urheiluharrastuksia olisi hyvä saada mukaan valikoimaan.
Tunnetaitojen tärkeyttä korostettiin perheiden tarpeista keskustellessa. Saara Hyrkkö nosti esiin aiemmin tekemänsä aloitteen teinineuvoloista, jotta vanhemmat saisivat apua ja tukea nuortensa kanssa ennaltaehkäisevästi ennen kuin tilanne ehtii kehittyä vakavaksi ja nuori ja vanhempi ylikuormittuvat. Erityisesti suomalaisten vanhempien pärjäämismentaliteetista olisi hyvä päästä vähän eroon ja uskaltaa herkemmin pyytää apua. Myös vanhempien ja koulujen välistä luottamusta pitäisi saada parannettua. Lapsille ja nuorille haluttaisiin kasvurauhaa, jossa vaadittaisiin nuorilta vähemmän itseohjautuvuutta ja suoriutumista. Tästä myös esimerkkinä on nuorten kasvavat paineet valita ensimmäisellä kerralla oikeat opinnot, nykyhallituksen leikattua aikuiskoulutustuesta.
Terveisiä päättäjille
Panelistit ja yleisö korostivat vielä vanhempien ja koulujen yhteistyön tärkeyttä. Varhaiskasvatuksessa kodin ja koulun välinen yhteistyö on luonnollisempaa ja helpompi toteuttaa kuin kouluissa. Esille nostettiin myös se, että kaikkien aikuisten pitäisi harjoitella enemmän tunnetaitoja.
Lopuksi Anton Berende jätti toiveen tuleville päättäjille nuorten kuuntelemisesta. Saara Hyrkkö komppasi samaa, ja korosti kuntien ja alueiden eriarvoisuutta ja erilaisuutta ja näki hyvinvointialueissa mahdollisuuksia erityisesti pienemmillä paikkakunnille, joilla ei ilman alueyhteistyötä olisi mahdollista tuottaa välttämättä kaikkia sote-palveluja. Hyrkkö vastusti alunperin koulun opiskeluhuollon kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien siirtymistä hyvinvointialueelle, mutta nyt kun päätös on jo tehty, tärkeää on kehittää tätä yhteistyötä koulujen kanssa. Anna-Riikka Vuorinen korosti vielä ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeyttä niin talouden kuin inhimillisyyden kannalta.
