Fyyrissä 7.5. järjestetty “Mitä kuuluu Kirkkonummi? – kehittyvä kirkonkylä” -tilaisuus keräsi kabinetin täyteen kuntakeskuksen kehittämisestä kiinnostuneita keskustelijoita. Kirkkonummen vihreiden järjestämä tilaisuus tarjosi mahdollisuuden istua hetkeksi keskustan kaava-asioiden ääreen pohtimaan näkökulmia muuttuvaan keskustaan.
Sitoutumattomina alustajina keskusteluun toimivat arkkitehti Henna Helander ja arkkitehtuurin professori Kimmo Lylykangas. Alustuksessa kuultiin mielenkiintoisia näkemyksiä siihen, miten suuret globaalit teemat näkyvät kaavoituksessa kaikkialla.
1. Ilmastokriisi: rakentaminen on päästöintensiivistä puuhaa. Maailman energiaan liittyvistä päästöistä 38 % tulee rakentamisesta ja rakennusten käytöstä. Onkin selvää, että materiaalien käytön tarvetta tulisi vähentää ja valita ekologisimpia vaihtoehtoja, kuten puuta.
2. Väestökehitys: kaavoitusta tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja on tärkeää hahmottaa, mille väestölle ja millaisille tarpeille suunnittelemme. Muunneltavuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi suunnittelussa ja se tuo kestävyyttä.
3. Rakennettu ympäristö: aiemmat sukupolvet ovat tehneet paljon, ja yhteiskuntarakennetta tehdään yhä harvemmin neitseelliselle maalle. Uudet arkkitehtisukupolvet kasvavat miettimään, miten kehitetään jo olemassa olevaa tilaa.
Alustusten jälkeen asemakaavapäällikkö Simon Store esitteli tilaisuudessa Kirkkonummen kuntakeskuksen kaksi keskeistä kaavaa, joista Tallinmäen asemakaava on rakennussuunnittelussa ja Villa Hagan kaava tekeillä. Keskutelutilaisuuteen osallistujien kommenteissa välittyi kiinnostus kaavoissa esiteltyihin ratkaisuihin ja suunnitelmia pidettiin monin tavoin innostavina. Store vakuutti, että rakennustapaohjeessa voidaan edellyttää, että havainnekuvien keskeiset esteettiset elementit todella toteutuvat varsinaisissa kaavoissa, mitä paikallaolijat pitivät tärkeänä.
Keskustelussa tuotiin esiin myös muun muassa sitä, että puurakentamista tulisi Villa Hagan kaavassa näkyä nykyistä enemmän. Keskusteltiin, että puurakentamisen hyödyt ovat merkittävät, sillä sen lisäksi että rakennusmateriaali on itsessään ekologinen, se on myös merkittävästi betonia kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti maanalaisen infrarakentamisen tarvetta.
Keskustelua herätti myös, että Villa Hagan kaavassa punatiilinen interiööri olisi poistumassa kokonaan alueelta. Pohdittiin, olisiko mahdollista, että tämä aikakausi kuitenkin vielä näkyisi lopullisessa toteutuksessa jotenkin, tuomassa kerroksellisuutta tilaan ja vähentämässä hiili-intensiivisen purkamisen tarvetta.