Kirkkonummella on viime aikoina keskusteltu maakuntakaavasta ja etenkin Rantaradan kehittämiseen liittyvästä raideliikenteen varikkomerkinnästä. Uudenmaan maakuntavaltuuston 25.8. hyväksymässä maakuntakaavassa Rantaradan varikkomerkintä sijoittuu Espoon ja Kirkkonummen rajalle Mankkiin. Merkintä on aiheuttanut Luoman alueen asukkaissa huolta ja kaavan tiimoilta on tehty laajaa vaikuttamistyötä.
On valitettavaa, että maakuntakaavasta esitetään tällä hetkellä tietoja, jotka eivät kaikilta osin pidä paikkaansa. Maakuntakaavan varikkomerkintä ei määrää varikon sijaintia tarkasti tiettyyn paikkaan. Oman alueensa maankäytöstä päättää jokainen kunta kaavoituksella. Maakuntakaavan merkintä on huomioitava kaavoituksessa, mutta se jättää kunnille liikkumavaraa.
Kirkkonummen Vihreiden kunta- ja maakuntapäättäjät vastustavat laajasti varikon sijoittamista Kirkkonummelle. Me toivomme, että tämä on myös muiden ryhmien kanta, sillä vain yhdessä olemme riittävän vahvoja vastustamaan tämän tai vastaavien kunnan kokonaisedun kannalta epäedullisten hankkeiden tuomista Kirkkonummelle.
Nyt hyväksyttyä maakuntakaavaa on valmisteltu noin neljä vuotta ja se on laaja, koko Uudenmaan maankäyttöä ja tulevaisuuden kehittämistä linjaava kokonaisuus. Kaavaa on laadittu rinnakkain maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Liikenteen ratkaisuista Kirkkonummen kannalta keskeinen hanke on Espoon kaupunkirata. Espoon kaupunkirata tarvitaan, jotta saamme tulevaisuudessa raideliikenteen lisävuoroja Kirkkonummelle sekä täsmällistä ja sujuvaa liikennettä koko Rantaradalle. Valtio on sitoutunut osallistumaan Espoon kaupunkiradan rakentamiseen 50% rahoitusosuudella. Kaupunkiradan toteutuminen edellyttää kuitenkin Rantaradan varikon edistämistä.
Varikon sijoittamista varten laadituissa Väyläviraston selvityksissä todetaan selkeästi, että sekä Helsingin seudun, että Kirkkonummen kannalta kokonaisedullisin sijainti Rantaradan varikolle olisi mahdollisimman lähellä kaupunkiradan päätepistettä Kauklahtea. Uuden maakuntakaavan varikkomerkintä mahdollistaa varikon toteuttamisen selvitysten perusteella tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, ja myös lähemmäksi Kauklahtea.
On huomattava, että Espoon kaupunkiradan rakentaminen tukee etenkin Espoon kasvua ja kehittymistä ja Espoo tulee saamaan kaupunkiradasta suuren hyödyn radanvarren maankäytön tehostuessa. Maakuntakaavan merkintä velvoittaa Espoota etsimään varikon sijoittamispaikkaa alueeltaan, kun taas merkinnän jättäminen pois kaavasta olisi palauttanut kaavan uudelleen valmisteluun. Tämän seurauksena monet tarpeelliset hankkeet olisivat viivästyneet ja esimerkiksi kaavaan merkityt uudet suojelualueet ja luontoarvoja säilyttävät merkinnät eivät olisi tulleet voimaan. Uusi maakuntakaava mahdollistaa myös Kirkkonummella kunnan tarvitsemaa uutta asuin- ja työpaikkarakentamista.
Kirkkonummen elinvoimaisuuden turvaamiseksi radanvarsi on hyödynnettävä erityisesti hyvän elinympäristön, työpaikkojen ja asumisen lähtökohdista. Rantaradan varren asumiskeskittymiä, kuten esimerkiksi Luomaa ja Vuohimäkeä, tulee kehittää luonnonläheisen asumisen lähtökohdista. Molemmat aiemmin suljetut henkilöliikenteen seisakkeet on avattava uudelleen. Saman tavoitteen on myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto linjannut juuri valmistuneessa maankäytön kehityskuvassa. Varikkoa ei siis tule sijoittaa Kirkkonummen alueelle.
Kirkkonummi on kuntastrategiassaan sitoutunut edistämään avoimuutta. Me Vihreät toivomme, että päättäjät ilmaisevat lehtikirjoituksissaan jatkossa avoimesti poliittiset sidonnaisuutensa, etenkin jos kirjoittavat kanssapäättäjistä. Poliittisten sidonnaisuuksien ilmoittaminen on reilua myös lukijoita kohtaan.
Reetta Hyvärinen, kuntakehitysjaoston pj, kunnanhallituksen jäsen, maakuntavaltuutettu
Saara Huhmarniemi, rakennus- ja ympäristöltk:n pj, kunnanhallituksen varajäsen, varamaakuntavaltuutettu
Sanni Jäppinen, Kirkkonummen Vihreiden valtuustoryhmän pj, yhdyskuntatekniikan ltk:n jäsen
Krista Petäjäjärvi, Kirkkonummen Vihreiden valtuustoryhmän vpj, sivistys- ja vapaa-aikaltk:n jäsen